Åke Lindman oli suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja huipputason jalkapalloilija, joka kuoli 3. maaliskuuta 2009 pitkällisen sairauden jälkeen 81-vuotiaana. Åke Lindman kuolinsyy kiinnostaa yhä, mutta tarkkaa lääketieteellistä kuolinsyytä ei ole yksilöity. Hänen tiedetään kärsineen elämänsä loppuvaiheessa useista terveysongelmista.
Lindman muistetaan erityisesti alikersantti Lehtona Edvin Laineen Tuntemattomassa sotilaassa. Rooli toi hänelle Jussi-palkinnon vuonna 1956. Elokuvan lisäksi hän menestyi jalkapallossa ja edusti Suomea Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.
Mikä oli Åke Lindmanin kuolinsyy?
Åke Lindman kuoli pitkällisen sairauden jälkeen 3. maaliskuuta 2009. Hän oli tuolloin 81-vuotias. Kuoleman yhteydessä ei nimetty yhtä tarkkaa sairautta hänen lääketieteelliseksi kuolinsyykseen.
Siksi esimerkiksi Alzheimerin tautia tai diabetesta ei ole perusteltua kuvata yksin hänen kuolemansa aiheuttajaksi. Varmaa on, että Lindmanin terveys oli heikentynyt huomattavasti hänen viimeisinä elinvuosinaan.
Åke Lindman kuolinsyy ja sairaudet viimeisinä vuosina
Lindman kärsi elämänsä loppupuolella useista sairauksista. Pirkko Mannolan myöhempien kertomusten perusteella hänen terveysongelmiinsa kuuluivat Alzheimerin tauti, diabetes ja keuhkoahtaumatauti.
Sairaudet vaikuttivat vähitellen hänen toimintakykyynsä. Erityisesti muistiongelmat vaikeuttivat työskentelyä, vaikka Lindman halusi jatkaa elokuvien tekemistä mahdollisimman pitkään.
Kuka Åke Lindman oli?
Åke Leonard Lindman syntyi 11. tammikuuta 1928 Helsingissä. Hän oli suomalaisen elokuvan tunnettu näyttelijä ja ohjaaja, mutta hänen saavutuksensa eivät rajoittuneet viihdemaailmaan.
Lindman rakensi samalla merkittävän jalkapallouran HIFK:ssa ja Suomen maajoukkueessa. Hänen kykynsä menestyä sekä taiteessa että huippu-urheilussa teki hänen urastaan poikkeuksellisen.
Lapsuus ja nuoruus
Lindman syntyi sukunimellä Järvinen. Hänen biologinen isänsä Väinö Järvinen kuoli Åken ollessa vielä lapsi, ja myöhemmin Gösta Lindmanista tuli tärkeä osa perhettä. Åke sai hänen kauttaan Lindman-sukunimen.
Nuorena hän kiinnostui sekä jalkapallosta että näyttelemisestä. Molemmista tuli lopulta paljon enemmän kuin harrastuksia, sillä hän pääsi niin Suomen jalkapallomaajoukkueeseen kuin ammattimaiselle näyttelijänuralle.
Koulutus ja näyttelijänuran alku
Lindman aloitti työskentelyn Svenska Teaternissa jo vuonna 1943. Hän opiskeli teatterin oppilaskoulussa vuosina 1944–1947 ja sai siellä vahvan pohjan näyttelijäntyölle.
Varsinaisen koulutuksensa jälkeen hänen uransa laajeni teatterista elokuviin ja televisioon. Paljon myöhemmin, vuonna 2005, Åbo Akademi myönsi Lindmanille kunniatohtorin arvon tunnustuksena hänen elämäntyöstään.
Åke Lindmanin ura näyttelijänä ja ohjaajana
Lindman loi vuosikymmeniä kestäneen uran sekä kameran edessä että sen takana. Hänestä tuli yksi suomalaisen elokuva- ja televisiomaailman tunnetuista tekijöistä.
Tuntematon sotilas teki Lindmanista tunnetun
Suuren yleisön tietoisuuteen Lindman nousi erityisesti Edvin Laineen vuonna 1955 valmistuneessa Tuntemattomassa sotilaassa. Hän näytteli elokuvassa kovaluonteista alikersantti Lehtoa.
Rooli jäi pysyväksi osaksi Lindmanin julkisuuskuvaa ja toi hänelle Jussi-palkinnon vuonna 1956. Lehto kuuluu edelleen hänen tunnetuimpiin rooleihinsa.
Ura elokuvaohjaajana
Ohjaajana Lindman debytoi elokuvalla Kertokaa se hänelle… vuonna 1961. Hän työskenteli myöhemmin laajasti elokuvan ja television parissa sekä teki pitkän uran Yleisradiossa.
Lindman jäi Yleisradiosta eläkkeelle vuonna 1993, mutta eläkkeelle jääminen ei lopettanut hänen luovaa työtään. Hän jatkoi ohjaamista ja suurten elokuvaprojektien tekemistä vielä vanhemmalla iällä.
Tunnetuimmat elokuvat ja televisiotyöt
Lindmanin uraan mahtui lukuisia suomalaisille tuttuja tuotantoja. Näyttelijäntyön lisäksi hänet muistetaan erityisesti historiallisten aiheiden taitavana ohjaajana.
Tunnettuihin töihin kuuluvat Tuntematon sotilas, Myrskyluodon Maija, Lapin kullan kimallus, Etulinjan edessä ja Tali-Ihantala 1944. Sotahistoria nousi etenkin hänen myöhemmällä urallaan tärkeäksi aiheeksi.
Tali-Ihantala 1944 ja uran viimeinen vaihe
Tali-Ihantala 1944 kuului Lindmanin viimeisiin suuriin elokuvahankkeisiin. Hänen terveytensä oli kuitenkin heikentynyt tuotannon aikana niin paljon, ettei hän pystynyt saattamaan työtä loppuun alkuperäisellä tavalla.
Elokuva jäi silti merkittäväksi osaksi hänen uransa loppuvaihetta. Se jatkoi historiallisten sota-aiheiden linjaa, joka oli tullut vahvasti esille hänen myöhemmissä ohjaustöissään.
Åke Lindman jalkapalloilijana
Ennen kuin elokuva vei yhä suuremman osan hänen ajastaan, Lindman kuului suomalaisen jalkapallon huippuihin. Hän pelasi HIFK:n edustusjoukkueessa yli 300 ottelua ja voitti seurassa Suomen mestaruuksia.
Lindman pelasi myös 26 maaottelua ja edusti Suomea Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Hänelle tarjoutui mahdollisuus jatkaa jalkapallouraansa ulkomailla, mutta näyttelijäntyö vei lopulta voiton.
Palkinnot ja saavutukset
Lindman sai pitkän uransa aikana lukuisia tunnustuksia. Ne kertovat hänen laajasta vaikutuksestaan suomalaiseen elokuvaan ja kulttuuriin.
- Jussi-palkinto vuonna 1956
- Pro Finlandia vuonna 1982
- Suomi-palkinto vuonna 1995
- Professorin arvonimi vuonna 2000
- Åbo Akademin kunniatohtorius vuonna 2005
- Betoni-Jussi elämäntyöstä vuonna 2008
Erityisesti Betoni-Jussi muodostui arvokkaaksi tunnustukseksi pitkän uran loppuvaiheessa, vain noin vuotta ennen hänen kuolemaansa.
Åke Lindmanin vaimo ja perhe
Lindmanin pitkäaikainen puoliso oli näyttelijä ja laulaja Pirkko Mannola. Perhe oli tärkeä osa hänen elämäänsä pitkän ja vaativan työuran rinnalla.
Pirkko Mannola ja Åke Lindman
Pirkko Mannola ja Åke Lindman avioituivat vuonna 1968. Heidän avioliittonsa kesti yli neljä vuosikymmentä ja jatkui Lindmanin kuolemaan saakka.
Mannola oli miehensä rinnalla myös tämän terveyden heikentyessä. Hän on myöhemmin puhunut yhteisestä elämästä ja Lindmanin viimeisistä vuosista sekä pitänyt hänen muistoaan esillä haastatteluissa.
Aiempi avioliitto ja lapset
Ennen Mannolaa Lindman oli naimisissa näyttelijä Anneli Saulin kanssa. Myöhemmin Lindman ja Mannola saivat vuonna 1978 syntyneen Heidi-tyttären.
Lindmanin hautajaisuutisissa mainittiin myös hänen poikansa Tom Lindman. Perheen yksityiselämä pysyi kuitenkin suurelta osin poissa julkisuudesta.
Åke Lindmanin viimeiset vuodet ja kuolema
Lindmanin viimeisiä vuosia varjostivat terveysongelmat, jotka vaikuttivat sekä arkeen että työntekoon. Muistin ja fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen teki elokuvaprojektien jatkamisesta aikaisempaa vaikeampaa.
Åke Lindman kuoli 3. maaliskuuta 2009 pitkällisen sairauden jälkeen. Hänen kuolemansa päätti poikkeuksellisen uran, joka oli ulottunut teatterista ja elokuvasta televisioon sekä kansainväliselle urheiluareenalle.
Åke Lindmanin elämäntyö ja perintö
Lindmanin perintö näkyy edelleen suomalaisessa elokuvakulttuurissa. Tuntemattoman sotilaan Lehto säilyy hänen ikonisimpana roolinaan, mutta ohjaajana hänen työnsä ulottui paljon yhtä elokuvaa laajemmalle.
Hänen tuotantojaan ja haastattelujaan on säilynyt myös arkistoissa. Samalla Pirkko Mannolan muistot ovat tarjonneet myöhemmille sukupolville henkilökohtaisemman näkökulman Lindmanin elämään ja pitkään uraan.
Kiinnostavia faktoja Åke Lindmanista
Lindman saavutti kaksi nuoruutensa suurta tavoitetta: hänestä tuli sekä näyttelijä että Suomen maajoukkueen jalkapalloilija. Hän ehti lisäksi osallistua olympialaisiin ennen kuin elokuvasta muodostui hänen pääuransa.
Harva suomalainen kulttuurihahmo on yhdistänyt samalla tavalla huippu-urheilun, näyttelemisen ja ohjaamisen. Professorin arvonimi, kunniatohtorius ja Betoni-Jussi kuvastavat hänen työnsä laajaa arvostusta.
Yhteenveto
Åke Lindman kuoli 3. maaliskuuta 2009 81-vuotiaana pitkällisen sairauden jälkeen. Hänellä oli elämänsä loppuvaiheessa useita sairauksia, mutta yhtä tarkkaa lääketieteellistä kuolinsyytä ei ole yksilöity.Lindman jätti jälkeensä huomattavan elämäntyön näyttelijänä, ohjaajana ja jalkapalloilijana. Hänen uransa Tuntemattomasta sotilaasta olympiajalkapalloon tekee hänestä edelleen poikkeuksellisen hahmon suomalaisessa kulttuurihistoriassa.
